Haku
Kuluttajat haluavat lisää tietoa eläinten hyvinvoinnista ja tuotantoon läpinäkyvyyttä
Tiistai 17.05.2016 7:30 Tiina Kauppinen
image

Onko kuluttajilla mahdollisuutta vaikuttaa tuotantoeläinten hyvinvointiin? Niin meillä kuin koko Euroopan unionin alueella suurin osa kuluttajista odottaa jatkuvia parannuksia tuotantoeläinten hyvinvointiin. Ostopäätöksillä siihen ei kuitenkaan voi juuri vaikuttaa, ellei hyvinvoinnin huomioivia vaihtoehtoja ole tarjolla. Suomessa luottamus lainsäädäntöön ja kotimaisen tuotannon laatuun on vahva. Kuluttajien asenteista voidaan siis päätellä, että lainsäätäjien on aika toimia, jotta tuotantoeläinten hyvinvointi saadaan nousuun.

Eläinten hyvinvointikeskuksessa on käynnissä Maaseutuviraston rahoittama ruokaketjun toiminnan edistämiseen liittyvä hanke ”Hyvinvointia hyllylle, tietoa tarjolle – kuluttajan opas vastuullisiin valintoihin eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon läpinäkyvyyden turvaamiseksi”. Hankkeessa on kerätty tietoa kuluttajien suhteesta eläinten hyvinvointiin kyselyaineiston ja haastattelujen avulla. Hankkeella pyritään vastaamaan kuluttajien jatkuvasti lisääntyvään tiedonjanoon eläinten hyvinvoinnista ja lisäämään kaupan läpinäkyvyyttä.

Tiedosta luotettavaa ja läpinäkyvää

Nykyinen kuluttajan saatavilla oleva tieto eläinten hyvinvoinnista ei hankkeessa kerätyn aineiston perusteella vakuuta kuluttajia riittävyydellään tai läpinäkyvyydellään. Käytännössä kuluttaja ei saa ostotilanteessa minkäänlaista tietoa eläinten elämästä ja elinolosuhteista. Kananmunien erilaiset tuotantotavat osataan kuitenkin liittää hyvinvointikysymyksiin, vaikka markkinoinnissa hieman harhaanjohtavasti ”vapaan kanan” munia munivat lattiakanaloiden kanat sekoitetaankin yleisesti vapaampana eläviin ”free range” -ulkokanoihin.

Luomutuotanto tunnistetaan perustasoa paremmaksi hyvinvoinnin takeeksi, vaikka siihenkin suhtaudutaan kriittisesti. Suuri osa vastaajista pitää tavanomaista suomalaista tuotantoa myös ulkomaista luomutuotantoa parempana takeena eläinten hyvinvoinnille. Vastauksissa nousi esiin osittain tiedostamaton oletus siitä, että suomalainen tuotanto ja tuotannon valvonta olisivat olennaisesti korkeammalla tasolla kuin muissa maissa.

Tuotepakkauksiin tulisikin kuluttajien mielestä saada eläinten hyvinvoinnin tasoa ilmaiseva merkintä. Yleisimmin toiveena ovat joko luotettava sertifikaatti (vertailukohtana EU:n luomumerkintä) tai porrastettu asteikko, jossa kuluttaja voi valita toivomansa hyvinvoinnin tason. Eräs vastaajamme perustelee kyselyaineiston avovastauksessa mahdollista hyvinvoinnista kertovaa pakkausmerkintää seuraavasti: ”Sen pitäisi kertoa tietoa ainakin selkeästi. Niin, ettei kuluttaja luule ostavansa enempää kuin ostaa, mutta toisaalta kuluttaja kuitenkin ymmärtää, mistä tuotteen todennäköisesti korkeampi hinta koostuu. Jos merkintä saadaan muihinkin kuin kananmuniin, tulisi merkinnän olla selkeä ja oikeasti jaotella tuotteet hyvinvointia parantaviin luokkiin, ei pelkkiä kosmeettisia parannuksia.” Muun muassa SEY:n asialistalla olevan suomalaisen eläinten hyvinvointimerkinnän kehittämisessä kannattaa siis kuunnella kuluttajien ajatuksia ja toiveita.

Lisää hintaa hyvinvoinnista?

Tuotteiden hinta vaikuttaa luonnollisesti kuluttajien ostopäätöksiin. Vastikään julkistetussa eurooppalaisessa eläinten hyvinvointibarometrissa suomalaiset kuluttajat olivat EU-keskitasoa halukkaampia maksamaan enemmän tuotteista, jotka ovat peräisin tuotanto-olosuhteista, joissa huolehditaan eläinten hyvinvoinnista. Vastaajista 80 prosenttia oli valmis maksamaan korkeamman hinnan. Tosin 45 prosenttia ei halunnut maksaa kuin korkeintaan viisi prosenttia enemmän.

Hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella suomalaisista kuluttajista koulutetut, kaupungeissa asuvat naiset olivat halukkaimpia maksamaan enemmän tuotteista, joiden tuotannossa on sitouduttu perustasoa korkeampaan eläinten hyvinvointiin. Merkittäviä eroja maksuhalukkuudessa ei kuitenkaan ollut, ja vastaajista vain noin 5 prosenttia ei missään tapauksessa ollut valmis maksamaan hyvinvoivan eläimen lihasta kalliimpaa hintaa. Eurooppalaisessa aineistossa tämä haluttomien suomalaisten osuus oli kuitenkin merkittävästi suurempi (18 prosenttia).

Suomalaiset arvostavat eläinten hyvinvointia enemmän kuin Euroopan unionissa keskimäärin

Eurooppalaisessa eläinten hyvinvointibarometrissa kartoitettiin lähes 28 000 eurooppalaisen asenteita eläinten hyvinvointia kohtaan. Suomalaiset olivat sen perusteella eurooppalaista keskitasoa tiedostavampia, joskin tulokset heijastavat myös tuudittautumista siihen, että eläinten hyvinvointi on jo nyt Suomessa korkea. Suomalaisista haastateltavista 99 prosenttia piti tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtimista tärkeänä (EU 94 %). Nykyistä parempaa huolehtimista tuotantoeläinten hyvinvoinnista toivoi 90 prosenttia suomalaisista (EU 82 %).

Barometrin tulokset heijastavat yleisemmin sitä, että suomalaiset ja koko Euroopan unionin alueella elävät kuluttajat kaipaavat yhteisiä toimenpiteitä tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Koko Euroopan alueella yli puolet haastateltavista toivoo myös kauppaan ja tuotteisiin merkintöjä, jotka kertovat perustason ylittävistä vaatimuksista eläinten hyvinvoinnissa. Suomalaisilla odotukset yhteisestä EU-sertifikaatista ovat olennaisesti EU-tasoa korkeammat. Tosin luottamus myös kansalliseen päätöksentekoon ja viranomaisvalvontaan on Suomessa korkeampaa.

Koska EU-kyselyssä kartoitettiin asenteita Euroopan unionin ja EU:n ulkopuolisten maiden eläinten hyvinvointiin, siitä saadaan hyvä näkökulma siihen, mitä kuluttajat ajattelevat omasta tilanteestamme suhteessa muihin maihin. Tuloksista nähdään, että EU:n sisällä odotukset globaalin tason hyvinvointikriteeristön luomisesta ovat korkealla. Toivottavasti eurooppalaiset kuluttajat pystyvät vaikuttamaan omalla toiminnallaan siihen, että tuontimaiden kriteeristö saadaan lähemmäksi eurooppalaista tasoa.

Teksti: Jaakko Autio

Lähde: Special Eurobarometer 442 - November - December 2015 (2016) “Attitudes of Europeans towards Animal Welfare”

mail
Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
back
Palaa Ajankohtaista-sivulle