Haku
to top
imge
Eläin yhteiskunnassa
Ihminen käyttää eläimiä hyväkseen, joten vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. EU-sopimuksen mukaan eläimet ovat tuntevia, ja kansalaisten tulee ottaa eläinten hyvinvointi huomioon kaikessa toiminnassaan. EU:ssa on suunnitteilla yhteinen eläinten hyvinvointilaki ja Suomen omaa eläinten hyvinvointilainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Maailmanlaajuisia sopimuksia eläinten hyvinvoinnista ei kaupan vapauden vuoksi kuitenkaan ole.
Eläinten ristiriitainen asema
Suhtautumisemme eläimiin on moninaista ja epäjohdonmukaista. Toisaalta pidämme vaikkapa koiria lemmikkeinä ja perheenjäseninä, toisaalta koirat ovat esimerkiksi Kiinassa myös tuotantoeläimiä, joita kasvatetaan ihmisravinnoksi. Uskonnot vaikuttavat suhtautumiseemme eläimiin. Rotta on meillä villinä tuho- ja haittaeläin, laboratoriossa lääketieteelle arvokas koe-eläin ja kotioloissa lemmikkieläin; joissakin kulttuureissa ja uskonnoissa rotta taas on palvottu ja ruokittu rituaalieläin. Suomalaisilla ei ole joulua ilman sian kinkkua tai juhannusta ilman grillattua possua; muslimit taas eivät kasvata sikoja eivätkä syö sianlihaa. Epäjohdonmukaisuutta ilmenee myös eläinten hyvinvointiin vaikuttavissa säädöksissä. Esimerkiksi vähimmäisvaatimukset eläimen pitopaikan suhteen vaihtelevat sen mukaan, miten eläimen luokittelemme. Eläintarhassa ketun pito-olosuhteita koskevat aivan erilaiset – tiloiltaan väljemmät ja virikkeellisemmät - pitopaikkavaatimukset kuin tuotantoeläimenä häkissä pidettävää lajitoveriaan.
Laji, pitopaikka ja käyttötarkoitus ratkaisevat eläimen aseman - päätyykö se ruuaksi, riistaksi, ystäväksi vai viholliseksi.
Laki velvoittaa huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista
EU:n yhteisen Lissabonin sopimuksen mukaan eläimet ovat tuntevia, mikä on huomioitava esimerkiksi niiden hoidossa ja pito-olosuhteissa. Suomen eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Eläinsuojelulain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Suomen kannan mukaan eläinten hyvinvoinnista tarvitaan EU-tason puitelaki. Pidämme myös hyvänä, että hyvinvointia tarkastellaan eläimistä itsestään käsin, niiden elinympäristöä unohtamatta. Eläinten hyvinvointisäädösten tulee perustua luotettavaan tieteelliseen tietoon.
Eläinten hyvinvointi on asia, joka EU:n kansalaisten tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan.
Eläinten hyvinvointi on asia, joka EU:n kansalaisten tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan.
Eläinten hyvinvointi huolestuttaa kansalaisia
Eläinten hyvinvoinnin valvonta ja valvovat viranomaiset
Eläinten hyvinvoinnin valvonta ja valvovat viranomaiset

Eläinten hyvinvoinnista käytävä kansallinen keskustelu on vilkastunut viime aikoina huomattavasti. Lehtien pääkirjoituksissa ja mielipideosioissa on useaan otteeseen puututtu eläinten hyvinvoinnin valvontaan ja lainsäädännön rikkomuksiin, hyvinvoinnin mittaamiseen ja arviointiin, eläinten kohtelun etiikkaan, eläinten hyvinvointiin elintarvikkeiden laatukriteerinä, tehotuotannon oikeutukseen, sekä eläinsuojelun ja -lainsäädännön tilaan Suomessa ja maailmalla.

Suomalaisten muita eurooppalaisia hieman suurempi huoli eläinten hyvinvoinnista tuli ilmi marraskuussa 2010 julkaistussa Eurobarometrissä. Suomalaiset kuitenkin luottavat koko elintarvikeketjuun eurooppalaista keskiarvoa enemmän.

Eläimen omistaja on ensisijaisesti vastuussa omistamansa eläimen hyvinvoinnista. Eläinten kanssa toimiessa on noudatettava vähintään eläinsuojelusäädöksiä eläinten pidosta, hoidosta, kohtelusta, käsittelystä ja kuljetuksesta. Viranomaiset valvovat erilaisin tarkastuksin eläinten suojelua koskevien säädösten noudattamista.

Eläinten hyvinvoinnin opetus on vähäistä
Peruskouluikäiset lapset ovat juuri sopivassa iässä oppiakseen eläinten hyvinvointiasioita.
Peruskouluikäiset lapset ovat juuri sopivassa iässä oppiakseen eläinten hyvinvointiasioita.

EU-komission mielestä kansalaisten näkemyksiin ja tietämykseen eläinten hyvinvointiasioista on vaikutettava jo lapsena, jolloin eläinten hyvinvointiasioissa valistaminen on kaikkein tehokkainta. Eläimiin liittyvää opetusta tulisi peruskoulussa ja lukiossa lisätä ja  oppimateriaalit ja opettajien tiedot tulisi saattaa ajan tasalle.

Valtakunnallisten esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteissa ei erikseen mainita eläinten hyvinvointia. Opetussuunnitelmiin on kuitenkin kirjattu ympäristön hyvinvointi sekä elämän arvostus ja kunnioitus, minkä perusteella kouluissa on mahdollista nostaa esille myös eläinten hyvinvoinnin näkökulma.

Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat ovat huomioineet eläinten hyvinvoinnin opetuksen ja koulutuksen lisäämisen tarpeellisuuden ja ottaneet kantaa lapsille ja nuorille suunnatun eläinten hyvinvoinnin opetuksen lisäämisen puolesta.

Eläinten hyvinvointi tutkimuksen kohteena
Eläinten hyvinvointi on nopeasti kasvava tutkimusala, joka on viime vuosina noussut vahvasti perinteisten eläintutkimusalojen rinnalle. Eläinten hyvinvointi on tutkimusalana varsin laaja, kuten on hyvinvointi käsitteenäkin. Eläinten hyvinvointitutkimuksen vahvin alue on pitkään ollut luonnontieteellinen eläinten käyttäytymisen tutkiminen. Käyttäytyminen on herkkä ja luotettava mittari eläimen hyvinvoinnin tilan muutosten seuraamisessa, ja käyttäytyminen yhdistettynä fysiologisiin menetelmiin antaa varsin kokonaisvaltaisen kuvan eläimen tilasta. Eläinten hyvinvoinnin tutkimus ei kuitenkaan ole pelkkää luonnontieteellistä tutkimusta. Eläinten hyvinvointi, sen määritteleminen, säätely ja valvonta ovat mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallisia asioita, joten yhteiskunnallinen tutkimus aiheesta on keskeisen tärkeää.
Tiedon ja tutkimuksen tarve eläinten hyvinvointikysymyksissä kasvaa koko ajan.
Tiedon ja tutkimuksen tarve eläinten hyvinvointikysymyksissä kasvaa koko ajan.
Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat
Maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen on perustettu tuotantoeläinten- sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat. Ne toimivat ministeriön apuna eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Neuvottelukunnat seuraavat ja arvioivat eläinten hyvinvoinnin tasoa Suomessa. Ne tekevät ministeriölle ehdotuksia hyvinvoinnin kehittämiseksi ja antavat lausuntoja eläinten hyvinvointia koskevista aloitteista ja ehdotuksista. Neuvottelukuntien avulla halutaan nostaa eläinten hyvinvoinnin merkitystä ja arvostusta yhteiskunnassa sekä lisätä eettistä keskustelua hyvinvointikysymyksistä. Neuvottelukunnilla on myös tärkeä tehtävä viranomaisten ja alan toimijoiden välisen yhteistyön lisääjänä. Neuvottelukuntien kokoonpanot ovat laajapohjaisia.
Neuvottelukuntien avulla halutaan nostaa eläinten hyvinvoinnin merkitystä ja eläinten arvostusta yhteiskunnassa.